Tervetuloa Sukuseura Pyhäjärven Leskelät ry:n kotisivuille!
Sukuseura Pyhäjärven Leskelät ry on perustettu 12.7.2014. Alustavan esipolviselvityksen jälkeen Leskelän suvusta on voitu erottaa kaksi selkeää isälinjaa, Kinnusen ja Pesosen linjat, joissa on lukuisia sukuhaaroja.
Pyhäjärven Leskelät lienee Suomen suurin paikallinen Leskelöiden suku. Sen monet tunnetut esivanhemmat juontavat 1500-luvulle ja osin vanhemmalle ajalle. Suvun tunnetut alkukodit ovat itäisessä Suomessa Suur- ja Pien-Savossa, joista muuttoreitit lähtivät 1500-luvun loppupuoliskolla silloisen Pohjois-Hämeen eli nykyisen Keski-Suomen Viitasaaren sekä Pihtiputaan Elämäjärven Pesolan ja Kinnulan talojen kautta Pyhäjärven Emoniemeen ja Kätkytniemeen, jonne asettumisesta on kulunut jo yli 300 vuotta. Sieltä suku vakiintui 1744 alkaen Pyhäjärven Leskelänrannalle.
Pyhäjärven Leskelöiden talohistoria juontaa jo 1500-luvun jälkipuoliskolta, mutta silloiset isäntäsuvut joutuivat luopumaan isännyyksistä ja 1744 alkaen nykyiset isäntäsuvut ovat hallinneet Leskelä 1 taloja ja niitä seuranneita asumuksia. Talojen suuret erämaa- ja ulkopalstat ja Karjamajaperinne ovat olleet ainutlaatuista vuosisataista talonpoikaishistoriaa: (Kansatiede/Talonpoikaishistoriaa).
Pyhäjärven Leskelöiden jälkeläisiin kuulutaan likipitäen kaikista Pyhäjärven kantasuvuista.Merkittävimpiä esivanhempia eri linjoissa ja sukuhaaroissa ovat Pyhäjärven ensimmäinen uudistilallinen ja kuninkaissakävijä Olli Tikka (Kirjastovirman julkaisu) ja muun muassa Madetojan suku, Rauhat (Heittola ja Jatkola), Vuohtoniemet, Heinoset ja Ruotoistenmäet, Kauraset, Virolainen, Sammallahti ja Tuoriniemi, eräiltä osin Sursillit ja monet ulkomaiset suvut ja eri maakuntien kantasuvut.
Suvussa esiintyy isälinjoina Leskelän sekä Kinnusen, Pesosen ja Tikan lisäksi mm. seuraavia sukunimiä: Tikkala, Mustaparta, Laurikkala, Hirvimäki, Emoniemi, Eskola, Väntänen, Leskinen jne.Sukujulkaisua varten sukuhaarat ja – kunnat eritellään ja luetteloidaan tarkemmin. Isälinjojen ohella myös äideistä juontuvat sukulinjat otetaan huomioon. Suvussa on monta suoraa isälinjaa 1500-luvulle.
Pyhäjärven Leskelät on kolmen maakunnan erämaatilojen asuttajasuku. Pyhäjärvi oli osin jämsäläisten erämaanautinta-aluetta keskiajalla, mutta Kustaa Vaasan asutuspolitiikka 1541 alkaen suosi savolaisia uudisasukkaita, jotka saivat hallintaansa suuria erämaatiloja Pyhäjärvenkin rannoilta ja erämaiden ulkopalstoja vähän kauempana talouskeskuksista. Muinaisen Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajalinjan, jota ei määritelty aivan täsmällisesti, on katsottu menneen nykyisen Pyhäjärven, Pielaveden ja Pihtiputaan risteyksessä rajamerkkinä Rillankivi. Rajalinjasta Pohjanlahteen on esitetty useita eri vaihtoehtoja ja Pyhäjoen juoksua myötäilevä suunta on yksi vahvimpia vaihtoehtoja.
Nimi Leskelä juontanee 1600-luvun alun leskiemännistä, vaikka tilakokonaisuus näyttää syntyneen jo 1548. Joka tapauksessa Leskelän talo on Pyhäjärven – joka tuolloin oli vielä 1800-luvulle Suur-Pyhäjoen hallintopitäjän kylä – viiden ensimmäisen talon joukossa. Pyhäjärven ensimmäiseksi mainitun talon nimeltään Niemi perusti 1550 mennessä Olli Tikka (noin 1510 – 1591), joka 1552 kävi kalajokisen Pekka Rautian kanssa valittamassa Tukholmassa kuningas Kustaa Vaasalle jämsäläisten ryöstö- ja hävitysretkistä talonpoikien asutuksiin. He saivatkin Kala- ja Pyhäjokilaakson talonpojille kuninkaan suojelulupauksen ja vihollisuudet loppuivat. Rajariitoja kuitenkin esiintyi vielä
Isoviha ja Suuri Pohjan sota 1700 - 1721 ja niitä edeltäneet 1696 - 97 nälkä- ja kuolovuodet koettelivat Leskelän kahta taloa raskaasti ja ne olivat autionakin ja veronmaksukyvyttömiä. Talot olivat Pyhäjärven kappalaisen Christian Zimmermanin isännöimiä 1713 ja 1723 - 29 ja yhdysviljelyksessä. Osa Leskelän väestä mainitaan viedyn venäläisten toimesta maasta. On epäselvää, surmattiinko talojen väkeä niiden Karjamajan ulkopalstoilla (perimätieto). Maakirjassa Leskelän talot (I – II), saivat 1720-luvun lopulla Pyhäjärvenkylän numeron 1, mikä korosti myös tilan merkitystä suurimpana tilana Pyhäjärvellä. Talojen hallintasuhteet vakiintuivat 1740-luvulla, kun vanhan Viitasaaren eli nykyisen Pihtiputaan Elämäjärveltä tulivat uudet isäntäsuvut Pesoset (1707) ja Kinnuset (1712) lyhyiden väli-isännyyksienjälkeen isännöimään Leskelä I ja II taloja. Leskelä 1 talojen uudet isäntäsuvut isonvihan jälkeen ovat kolmen maakunnan – Savo, Häme (sittemmin Keski-Suomi) ja Pohjois-Pohjanmaa – erämaatilojen asuttajia. Vanhimmalta osalta sukututkimusta tarkennetaan, kun on saatu uutta tietoa sekä Kinnusten että Pesosten reiteistä Savosta vanhalle Viitasaarelle.
päivitetty 13.3.2015
*****************************************************
© Sukuseura Pyhäjärven Leskelät ry Hallitus 27.8.2014